Tuo on aivan huippupaikka, olen kerran ollut, mutta pitäisi päästä uudelleen. Ja sinun kuvasi jos mitkä antavat kyllä paikalle sille kuuluvan tunnelman. Kiitos näistä!
Oho, ihana. Niin paljon paikkoja, joista ei koskaan näe hiiskaustakaan missään -ajattele, jos kaikki jutut huvipuistoista oliskin korvattu kuvilla tällaisistä kohteista.
Kirjoitin näemmä hutiloiden: meilläkin tapetti on siis siellä kaikkien kerrosten alla, ja luultavasti täysin mahdoton ottaa esiin. Siltä pieneltä alalta, miltä tapetteja otimme pois pönttöuunin muurauksen tieltä, jo paljastui, että tapetin päälle on työnnetty jos jonkinlaista kittiä.
Jokatapauksessa kun joskus olohuoneen remontti tehdään, on kaikki irti lähtevät tapetit seinistä poistettava, ja aion koettaa, josko tuota vanhaa saisi näkyviin.
Kiitos näistä. Edellisestä vierailusta alkaa olla parikymmentä vuotta. Tuo oli suosikkileikkipaikkojani ystävän kanssa lapsuudessa. Lasten lippu ei tainnut maksaa juuri mitään.
En tiedäkään kuinka monta kymmentä vuotta tuo museo on ollut olemassa. Itse taisin käydä ensimmäisen kerran joskus 12 vuotta sitten. Aika kiva leikkipaikka:) Ja kumma kyllä siellä ei kummemmin kukaan vahdi.
Minä olisin niin halunnut tuonne viime syksynä, kun olin viikonlopun Tampereella, mutta eihän se silloin enää auki ollut. Niin kaunista. Vähän kuin täällä käsityöläismuseo, kai.
Ensimmäiseen kuvaan jäin miettimään, miksi peilin kehys on niin tuttu, mutta toinen kuva sitten paljasti vanhan työpaikkani, olivat ihan parhaita kesiä.Tuollaisen villamaton kun jostain itselleen löytäisi.
Minäkin kävin tuolla pitkästä aikaa taas viime kesänä kummitytön kanssa. Se on vaikuttava paikka. Saisipa elää edes päivän sitä aikaa - kunnon ruisleipää, sauna, lasten pihaleikit, olkipatjat ja tietokoneettomuus.
Mä olen ilonpilaaja, sillä vaikka niin vanhasta tykkään ja historia kiinnostaa, niin olen kyllä tosi iloinen sisävessasta ja lämpimästä vedestä. Mutta tietokonettomuuden ottaisin, kunpa sitä ei olisi ikinä edes keksitty.
Minä en ole käynyt,vaikka isoäitini on tuolla pikkutyttönä asunut.
VastaaPoistaTämä on mun Tamperen pakko listalla!!!
VastaaPoistaEhkä kesällä... ekä :)
Olen maininnut sen moneen kertaan mutta pidän niin sun sinisestä.
VastaaPoistaTuo on aivan huippupaikka, olen kerran ollut, mutta pitäisi päästä uudelleen. Ja sinun kuvasi jos mitkä antavat kyllä paikalle sille kuuluvan tunnelman. Kiitos näistä!
VastaaPoistaOho, ihana. Niin paljon paikkoja, joista ei koskaan näe hiiskaustakaan missään -ajattele, jos kaikki jutut huvipuistoista oliskin korvattu kuvilla tällaisistä kohteista.
VastaaPoistaJännittävä huomio: meillä on olohuoneessa tuota samaa tapettia, kuin kolmannessa kuvassa näkyy.
VastaaPoistaTuonne Amuriin olisi kyllä joskus päästävä.
Teillä on ihana tapetti! Meillä on samaa alinna olohuoneessa, olisin tahtonut kaivaa esiin, muttei se onnistunut.
PoistaKirjoitin näemmä hutiloiden: meilläkin tapetti on siis siellä kaikkien kerrosten alla, ja luultavasti täysin mahdoton ottaa esiin. Siltä pieneltä alalta, miltä tapetteja otimme pois pönttöuunin muurauksen tieltä, jo paljastui, että tapetin päälle on työnnetty jos jonkinlaista kittiä.
PoistaJokatapauksessa kun joskus olohuoneen remontti tehdään, on kaikki irti lähtevät tapetit seinistä poistettava, ja aion koettaa, josko tuota vanhaa saisi näkyviin.
Kiitos näistä. Edellisestä vierailusta alkaa olla parikymmentä vuotta. Tuo oli suosikkileikkipaikkojani ystävän kanssa lapsuudessa. Lasten lippu ei tainnut maksaa juuri mitään.
VastaaPoistaEn tiedäkään kuinka monta kymmentä vuotta tuo museo on ollut olemassa. Itse taisin käydä ensimmäisen kerran joskus 12 vuotta sitten.
PoistaAika kiva leikkipaikka:) Ja kumma kyllä siellä ei kummemmin kukaan vahdi.
Minä olisin niin halunnut tuonne viime syksynä, kun olin viikonlopun Tampereella, mutta eihän se silloin enää auki ollut. Niin kaunista. Vähän kuin täällä käsityöläismuseo, kai.
VastaaPoistaJa minun taas pitäisi päästä sinne teidän käsityöläismuseoon!
PoistaEnsimmäiseen kuvaan jäin miettimään, miksi peilin kehys on niin tuttu, mutta toinen kuva sitten paljasti vanhan työpaikkani, olivat ihan parhaita kesiä.Tuollaisen villamaton kun jostain itselleen löytäisi.
VastaaPoistaOnpa sulla ollut ihana työpaikka! Ja matto kelpaisi minullekin.
PoistaHoukuttelevan näköinen paikka!
VastaaPoistaSe on minunkin lempimuseo ja kahvila. Käyn siellä monta kertaa vuodessa =)
VastaaPoistaMinäkin kävin tuolla pitkästä aikaa taas viime kesänä kummitytön kanssa. Se on vaikuttava paikka. Saisipa elää edes päivän sitä aikaa - kunnon ruisleipää, sauna, lasten pihaleikit, olkipatjat ja tietokoneettomuus.
VastaaPoistaMä olen ilonpilaaja, sillä vaikka niin vanhasta tykkään ja historia kiinnostaa, niin olen kyllä tosi iloinen sisävessasta ja lämpimästä vedestä. Mutta tietokonettomuuden ottaisin, kunpa sitä ei olisi ikinä edes keksitty.
PoistaTodella kaunista.
VastaaPoistaPitää käydä. Helsingin Kirstinkadun työläismuseo on vaikuttava paikka myös
VastaaPoistaJa minä tahdon sinne. Miten en ole sellaisesta tiennytkään. Öö, missä on Kirstinkatu...?
PoistaMuistan sen jo lapsuudesta ja odotan että saan viedä tyttären sinne ihmettelemään pieniä vedetäviä sänkyjä ja matalia ovia.
VastaaPoista